Lumilautailukypärä ja suojalasit kulkevat käsi kädessä, mutta moni harrastaja valitsee lasit vasta jälkijunassa ja tyytyy siihen mitä kaupan hyllyltä sattuu löytymään. Tämä artikkeli käy läpi, miten linssin väri ja valonläpäisy vaikuttavat näkyvyyteen erilaisissa keliolosuhteissa, miten lasit istuvat erilaisiin kasvonmuotoihin ja miksi kypärän ja lasien yhteensopivuus ratkaisee usein enemmän kuin itse tuotteen hinta.
Miksi suojalasit ovat muutakin kuin tyylikäs asuste
Suojalasit suojaavat silmiä tuulelta, UV-säteilyltä ja lumikiteiltä, mutta niiden tärkein tehtävä on tuoda kontrastia näkyvyyteen. Ilman kunnollisia laseja tasainen valo – esimerkiksi pilvisenä päivänä Levillä tai Rukalla – latistaa rinteen pinnanmuodot näköhavainnosta kokonaan pois. Silloin kuopat, ajourat ja jäiset läiskät tulevat vastaan yllättäen.
Kokenut lautailija tietää, että huono näkyvyys on yksi yleisimmistä kaatumisten syistä varsinkin puuterissa ja hyppyreiden lähestymisissä. Hyvät lasit eivät ole ylellisyys vaan turvallisuusväline siinä missä kypärä tai selkäpanssari.
Linssin väri ja valonläpäisy – mikä toimii milloinkin
Linssin väri määrittää sen valonläpäisyprosentin (VLT, Visible Light Transmission), ja tämä luku kertoo enemmän kuin itse väri. Mitä pienempi VLT-prosentti, sitä tummempi linssi ja sitä paremmin se sopii kirkkaaseen aurinkoon.
Käytännössä jaottelu menee näin:
Kirkas tai vaaleankeltainen linssi (VLT 50–80 %) toimii pilvisellä säällä ja lumisateessa, koska se nostaa kontrastia hämärässä valossa. Oranssi tai vaaleanpunainen linssi (VLT 30–50 %) on kaikkien olosuhteiden kompromissi ja usein järkevin ensimmäinen ostos. Tumma harmaa tai peililinssi (VLT 5–20 %) on tarkoitettu kirkkaisiin, aurinkoisiin päiviin, joita etenkin Pohjois-Suomessa maalis-huhtikuussa riittää runsaasti korkean auringon ja lumen heijastuksen takia.
Moni aloittelija tekee virheen ostamalla vain yhden tumman linssin, koska se näyttää siistiltä myymälässä. Kun sitten tulee lumisade tai iltahiihto Talmassa tai Serenassa, tumma linssi muuttuu lähes käyttökelvottomaksi. Vaihtolinssillä varustettu malli, esimerkiksi Oakleyn Flight Deck tai Smithin I/O Mag, ratkaisee tämän ongelman kertaostoksella.
Kasvojen muoto ja lasien istuvuus
Lasien runko ja vaahtomuovin muotoilu vaihtelevat merkittävästi valmistajien välillä, eikä yksi koko sovi kaikille. Kapeakasvoiselle sopii usein pienempi kehysmalli, kun taas leveämmät kasvot kaipaavat matalampaa nenäsiltaa ja leveämpää runkoa, jotta lasit eivät paina poskiluita.
Sovituksessa kannattaa kiinnittää huomiota kolmeen kohtaan: vaahtomuovin tiiviys nenän ja poskien ympärillä, mahdolliset raot otsan alueella sekä se, painuuko runko silmäripsiin kiinni. Jos ripset hankaavat linssiä, lasit huurtuvat käytännössä aina nopeammin.
Osalla lautailijoista on myös silmälasit alla, ja tähän löytyy omia OTG-malleja (over-the-glasses), joissa vaahtomuovi on muotoiltu tilaa antavaksi. Näissä kannattaa sovittaa lasit paikan päällä, koska verkkokaupasta tilattuna istuvuutta on vaikea arvioida etukäteen.
Kypärän ja lasien yhteensopivuus
Suojalasien ja kypärän välinen rako otsalla on yksi eniten unohdetuista asioista varusteita valittaessa. Jos kypärän reuna ja lasien yläreuna eivät kohtaa saumattomasti, syntyy kylmää ilmaa läpäisevä rako, joka jäähdyttää otsaa ja aiheuttaa myös huurtumista linssin sisäpinnalle.
Turvallisin tapa on sovittaa lasit ja kypärä yhdessä, ei erikseen. Monilla valmistajilla, kuten Anonilla ja Smithillä, on omia kypärä-lasi-yhdistelmiä, jotka on suunniteltu istumaan täydellisesti toisiinsa. Kypärän istuvuudesta ja kiinnitysjärjestelmistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa lumilautailukypärän istuvuudesta ja MIPS-järjestelmästä.
Yleisimmät virheet lasien valinnassa
Ensimmäinen yleinen virhe on liian pienen linssikoon valinta – pieni linssi rajoittaa näkökenttää sivuilta, mikä hidastaa reagointia parkissa tai raililla lähestyttäessä. Toinen virhe on huurtumisen aliarviointi: yksinkertaiset, ilman kaksoislinssiä toimivat lasit huurtuvat lähes aina kovassa pakkasessa tai reippaan nousun jälkeen hissijonossa.
Kolmas virhe on lasien puhdistaminen väärin. Linssin sisäpuolen huurteen pyyhkiminen hihalla naarmuttaa peilipinnoitteen ja anti-fog-käsittelyn muutamassa käyttökerrassa. Linssit kannattaa antaa kuivua itsestään ja puhdistaa vain mukana tulevalla mikrokuituliinalla.
Yleinen väärinkäsitys peililinsseistä
Moni luulee, että peilipinnoitettu (mirror) linssi on aina tummempi ja siksi vain kirkkaan sään lasi. Todellisuudessa peilipinnoite on kosmeettinen kerros linssin päällä eikä kerro suoraan VLT-arvosta. Markkinoilla on esimerkiksi vaaleanpunaisia peililinssejä, joiden valonläpäisy on 40–50 % ja jotka toimivat mainiosti myös vaihtelevassa säässä. Kannattaa siis katsoa aina valmistajan ilmoittamaa VLT-prosenttia, ei linssin ulkonäköä.
Suojalasit eri lautailutyyleihin
Parkki- ja jibbauslautailijat, joita Suomessa riittää poikkeuksellisen paljon kansainväliseenkin menestykseen asti – ajatellaan vaikka Roope Tonterin ja Peetu Piiroisen X-Games-uria – suosivat usein kirkkaita tai keltaisia linssejä, koska parkkiajo tapahtuu paljon iltavalaistuksessa tai tasaisessa valossa. Freeride- ja puuterilautailijat taas tarvitsevat tummempia linssejä ja usein isomman näkökentän, koska nopeus ja avoin maasto vaativat laajempaa sivunäkyvyyttä.
Kilpalautailun puolella esimerkiksi Enni Rukajärven kaltaiset ammattilaiset vaihtavat linssiä sään mukaan käytännössä joka treenikerralla – tämä on hyvä muistutus siitä, ettei yhdellä linssillä pärjää ympäri kauden.
UKK
Kuinka usein suojalasien linssi kannattaa vaihtaa?
Itse runko kestää useita kausia, mutta linssi kannattaa uusia, kun pinnoite alkaa naarmuuntua tai anti-fog-käsittely lakkaa tehoamasta – tyypillisesti 3–5 kauden käytön jälkeen, riippuen hoidosta ja säilytyksestä.
Voiko suojalaseja käyttää ilman kypärää?
Voi, mutta silloin istuvuus tulee tarkistaa erikseen pelkkää päätä vasten. Kypärän kanssa käytettäessä vaahtomuovin paksuus ja hihnan pituus pitää usein säätää uudelleen, joten yhdistelmä kannattaa aina sovittaa yhdessä.
Miksi lasit huurtuvat vaikka niissä on anti-fog-käsittely?
Huurtuminen johtuu useimmiten tuuletusaukkojen tukkeutumisesta pipon tai kasvosuojan alle, ei itse käsittelyn puutteesta. Kasvosuojan ja lasien yhteiskäytöstä kannattaa varmistaa, ettei hengitysilma pääse nousemaan suoraan linssiä vasten – tähän löytyy erikseen suunniteltuja kasvosuojia, joissa on hengitysilmalle oma reitti.
Yhteenveto
Suojalasien valinta kannattaa aloittaa VLT-arvosta ja siitä, minkälaisessa valossa niitä pääasiassa käyttää – ei linssin väristä tai ulkonäöstä. Istuvuus kasvoille ja yhteensopivuus kypärän kanssa ratkaisevat käytännössä sen, pysyvätkö lasit huurtumattomina ja mukavina koko päivän.
Jos budjetti antaa myöten, vaihtolinssillä varustettu malli on järkevin valinta suomalaiseen kauteen, jossa valo vaihtelee marraskuun hämärästä huhtikuun kirkkaaseen aurinkoon. Aurinkoisina kevätpäivinä myös tavalliset aurinkolasit voivat riittää rinteen laidalla, mutta itse laskussa suojalasit ovat aina turvallisempi ja toimivampi valinta.