Splitboardin karvanahat ovat retkilautailijan tärkein yksittäinen varuste nousujen aikana – ilman toimivaa karvanahkaa koko puuterireissu jää tekemättä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten karvanahat toimivat, miten niitä hoidetaan pakkasessa ja mitkä ovat yleisimmät virheet, joita aloittelevat retkilautailijat tekevät ensimmäisillä nousuillaan.
Mitä splitboardin karvanahat tekevät
Karvanahka kiinnitetään laudan pohjaan liukupinnan päälle nousun ajaksi. Karven suunta estää lautaa luistamasta taaksepäin, mutta sallii liu’un eteenpäin – periaate on sama kuin murtomaasuksien suomupohjassa, mutta karvanahassa kitka syntyy oikeasti karvasta tai kuidusta.
Splitboardissa karvanahat ovat aina laudan mittaan leikatut ja jaettu kahteen kapeampaan suksen muotoiseen osaan, koska lauta jaetaan kahtia noustessa. Tämä eroaa isoista lumilaudoista, joita ei voi käyttää nousuun ilman jakomekanismia.
Mohair, nylon vai sekoite – karvanahan materiaalin valinta
Karvanahkoja myydään kolmella pääasiallisella kuitutyypillä, ja valinta vaikuttaa suoraan siihen, millaisilla keleillä ja millaisessa maastossa retkeilet.
Mohair-karvanahka on valmistettu angoravuohen karvasta ja liukuu erinomaisesti, mutta kuluu nopeammin – tyypillinen käyttöikä 40–80 retkipäivää kovassa käytössä. Nylon-karvanahka kestää huomattavasti pidempään, jopa 150–200 päivää, mutta liu’un tuntu on raskaampi etenkin tasamaalla. Sekoitekarvanahka (yleensä 70/30-suhde mohairia ja nylonia) on kompromissi, joka sopii useimmille suomalaisille retkilautailijoille – hyvä liuku, kohtuullinen kesto.
Kilpisjärven Saanalla tai Pallas-Yllästunturin pitkillä nousuilla mohair-painotteinen karvanahka tuntuu selässä paljon kevyemmältä pitkän päivän aikana, kun taas Rukan ja Pyhän lähialueen lyhyemmillä retkillä nylonin kestävyys painaa enemmän vaakakupissa.
Liimapinnan hoito ja kiinnitys laudan pohjaan
Karvanahan liimapinta on koko systeemin heikoin lenkki. Kokenut retkilautailija tarkistaa liiman kunnon aina ennen kauden ensimmäistä reissua – jos liima on menettänyt tarttuvuutensa, karvanahka irtoaa pahimmillaan kesken nousun jyrkässä rinteessä.
Liimapinnan voi uusintaa itse (glue re-application -tuotteilla, hinta noin 15–25 € per karvanahkapari) tai teettää huollossa. Kun karvanahat kiinnitetään lautaan, pohjan pitää olla kuiva ja huoneenlämpöinen – kylmässä liima ei tartu kunnolla, ja moni tekee virheen kiinnittämällä karvanahat suoraan pakkasessa auton takakontista.
Karvanahkojen jäätyminen retkellä – näin vältät sen
Yleisin ongelma pitkillä pohjoisen retkillä on karvanahan jäätyminen, kun lumi sulaa liikkeen lämmöstä pohjan alla ja jäätyy uudelleen pysähdyksissä. Tämä on erityisen yleistä nollan tuntumassa ja kosteassa lumessa, mikä on tavallista etelän rinteillä kuten Talman ja Serenan ympäristössä silloin kun sinne ylipäätään lähdetään splitboardilla.
Karvanahan pintaa kannattaa käsitellä spesifisellä skin wax -voiteella (esim. Toko Skin Wax tai Black Diamond Glop Stopper, hintaluokka 10–15 €), joka hylkii kosteutta ja estää jäätymistä. Voitelu tehdään ennen lähtöä, ja pidemmällä retkellä sitä voi joutua uusimaan tauolla, jos lumi on erityisen märkää.
Jäätyneen karvanahan saa usein irti hankaamalla sitä toista karvanahkaa vasten tai lämmittämällä käsin – metalliesineellä raaputtaminen rikkoo helposti kuidun. Kilpisjärven ja Enontekiön alueella pakkasessa ongelma on toisenlainen: liima jäykistyy alle -15 asteessa, jolloin karvanahka ei enää tartu yhtä hyvin laudan kärkeen ja perään asti.
Yleisimmät virheet karvanahkojen kanssa
Kolme virhettä toistuu retkilautailijoiden keskuudessa säännöllisesti:
Karvanahkojen säilytys märkinä reppuun rypistettynä. Tämä tuhoaa liimapinnan muutamassa retkessä, kun kuitu ja liima pääsevät hankautumaan toisiaan vasten kosteina.
Väärän kokoiset karvanahat. Liian kapea karvanahka ei peitä koko pohjan kanttien väliltä, jolloin lauta luistaa sivuttain jyrkässä nousussa – tämä on erityisen yleistä, kun karvanahat on ostettu käytettynä toiselle laudalle ja vain leikattu suunnilleen sopiviksi.
Liiman tarkistamatta jättäminen kauden alussa. Moni ottaa karvanahat esiin ensimmäistä kertaa vasta reissun aamuna, jolloin kuivunut tai heikentynyt liima huomataan liian myöhään.
Kuivaus ja säilytys kauden jälkeen
Retken jälkeen karvanahat kannattaa kuivattaa huoneenlämmössä, ei koskaan lämpöpatterin päällä tai saunassa – liika kuumuus haurastuttaa liiman. Kuivauksen jälkeen karvanahat painetaan liimapinnat vastakkain ja säilytetään tasaisena, viileässä ja kuivassa paikassa, mielellään alkuperäisessä verkkopussissa.
Kesäsäilytyksessä osa retkilautailijoista laittaa karvanahat suojapapereiden väliin tai jääkaappiin, mikä hidastaa liiman kovettumista. Tämä ei ole pakollista Etelä-Suomen lyhyen säilytysajan kanssa, mutta Lapin pidemmän kauden käyttäjille, joilla karvanahat ovat säännöllisessä käytössä marraskuusta toukokuulle, liiman kunnosta huolehtiminen ympäri vuoden maksaa itsensä takaisin.
Splitboardin perusasioihin ja koko retkilautailupaketin kokoamiseen kannattaa tutustua kokonaisuutena, jos laji on vielä uusi – splitboardin perusasioista löytyy hyvä pohja ennen ensimmäisiä hankintoja. Karvanahkoja ja niiden tarvikkeita löytyy myös kootusti karvanahkojen tuotealueelta.
Usein kysyttyä splitboardin karvanahoista
Kuinka kauan splitboardin karvanahat kestävät?
Mohair-karvanahka kestää tyypillisesti 40–80 retkipäivää, nylon 150–200 päivää ja sekoitekarvanahka näiden väliltä. Kesto riippuu paljon siitä, kuinka usein liuku tehdään kivisillä tai jäisillä pinnoilla, jotka kuluttavat kuitua nopeammin.
Voiko karvanahkoja käyttää kaikissa lumilajeissa?
Karvanahat on suunniteltu nimenomaan nousuun lumessa, eivätkä ne korvaa esimerkiksi lumikenkiä jäisellä tai kivisellä polulla. Erittäin kovassa ja jäisessä hangessa nousuraudat (crampons) ovat karvanahan lisäksi tarpeen, erityisesti jyrkillä osuuksilla off-piste-maastossa.
Miksi karvanahka ei enää tartu laudan pohjaan?
Yleisin syy on liiman ikääntyminen tai kosteus, joka on päässyt liimapinnan ja pohjan väliin. Liiman voi uusia itse tai teettää huollossa, ja karvanahkoja kannattaa aina säilyttää kuivina liimapinnat vastakkain, jotta ne eivät keräisi pölyä tai kosteutta.
Yhteenveto
Toimiva karvanahka on retkilautailijalle yhtä tärkeä varuste kuin itse splitboard, ja suurin osa ongelmista syntyy huolimattomasta säilytyksestä tai väärästä materiaalivalinnasta suhteessa keliin. Kun liimapinta pidetään kunnossa, karvanahka valitaan omaan käyttötarkoitukseen sopivaksi ja jäätymiseen varaudutaan etukäteen skin waxilla, nousut Lapin tuntureilla tai lähempänä kotia sujuvat ilman yllätyksiä. Ennen off-piste-retkiä kannattaa muistaa myös lumitietoisuus ja turvallisuus osana koko retken suunnittelua, sillä karvanahat vievät sinut ylös, mutta lumiolosuhteiden tunteminen kertoo, milloin nousu kannattaa tehdä ylipäätään.