Aluslevyt eli disc-levyt ovat lumilautasiteen ja laudan väliin jäävä osa, jonka avulla säädetään sekä stance-leveys että monojen kulmat lautaan nähden. Moni aloitteleva lumilautailija tuijottaa pelkkää laudan pituutta ja unohtaa, että väärä stance vie tehon pois käännöistä ja rasittaa polvia turhaan koko päivän ajan.
Mikä aluslevy on ja miksi se ratkaisee stance-asetukset
Jokaisen lumilautasiteen pohjassa on pyöreä tai neliskanttinen aluslevy, joka kiinnittyy laudan inserttireikiin. Levyssä on reikäkuvio, johon side lukittuu tietyllä kiertokulmalla – tästä syntyy monon kulma lautaan nähden.
Suurin osa nykyisistä laudoista käyttää joko 4×4-reikäkuviota (neljä ruuvinreikää neliönä) tai Burtonin omaa 3D- tai EST-kiinnitystä. Näiden välillä ei ole yhteensopivuutta ilman sovitinlevyä, mikä kannattaa tarkistaa ennen siteiden ostoa esimerkiksi lumilautasiteiden valikoimasta.
Stance-leveyden säätäminen käytännössä
Stance-leveys tarkoittaa etu- ja takasiteen välistä etäisyyttä, ja se säädetään siirtämällä aluslevyjä laudan pituussuunnassa oleviin inserttireikiin. Yleisin nyrkkisääntö on hieman leveämpi kuin hartioiden leveys, käytännössä 52–58 cm useimmilla aikuisten laudoilla.
Freestyle- ja jibbauslaudoissa, kuten Capitan Indoor Survivalissa tai Burtonin Process-mallistossa, stance on usein leveämpi, jopa 56–60 cm, koska se antaa vakautta rail-tempuissa ja parkkiajossa. All-mountain-laudalla, esimerkiksi Salomonin Huck Knifessa, sopiva leveys on tyypillisesti 54–56 cm laudan pituudesta riippuen. Freeride- ja powder-laudoilla, kuten Jonesin Mountain Twinissä, stance vedetään usein hieman kapeammaksi ja lähemmäs laudan keskikohtaa, koska syvässä lumessa tarvitaan enemmän joustavuutta polvista.
Käytännön esimerkki: 165 cm pitkä laudan käyttäjä, jonka jalka on kokoa 42, tuntee usein 54 cm stancen sopivaksi all-mountain-käyttöön, mutta jos sama henkilö siirtyy jibbauslautaan, 58 cm tuntuu tasapainoisemmalta hyppyjen alastuloissa.
Kulmat – mistä lähteä liikkeelle
Aluslevyn kulma-asteikko on yleensä merkitty 3 tai 6 asteen välein, tyypillisesti -21 asteesta +21 asteeseen. Etujalan kulma on lähes aina positiivinen, eli osoittaa kohti laudan kärkeä.
Perinteinen all-mountain-asento on niin sanottu ”duck stance”, jossa etujalka on esimerkiksi +15 astetta ja takajalka -6 tai -9 astetta. Tämä toimii hyvin, kun ajetaan sekä etu- että takaperin. Suuntaa-antava lähtökohta aloittelijalle on +15/-6, josta lähdetään hienosäätämään.
Freestyle- ja jibbauslautailijat käyttävät usein symmetrisempää duck-asentoa, kuten +15/-15, koska switch-ajo eli takaperin ajaminen on jibbauksessa ja parkissa jatkuvaa. Freeride-puolella taas suositaan enemmän eteenpäin suunnattua asentoa, esimerkiksi +18/0 tai +21/+3, koska ajo tapahtuu lähes aina samaan suuntaan eikä switch-ajoa juuri tarvita. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi ”yksi oikea kulma-asetus kaikille” on myytti – ajotyyli ratkaisee enemmän kuin yleiset nyrkkisäännöt.
Yleisimmät virheet aluslevyjen säädössä
Ensimmäinen virhe on kulmien kopioiminen suoraan kaverilta tai YouTube-videolta miettimättä omaa ajotyyliä tai nilkkojen liikkuvuutta. Jäykkä lumilautamono ja jäykkä nilkka eivät taivu samalla tavalla kuin pehmeä jibbausmono, joten kulmat kannattaa säätää oman varustuksen mukaan.
Toinen tyypillinen virhe on liian leveä stance suhteessa omaan pituuteen – tämä näkyy usein siinä, että polvet eivät taivu luontevasti ja reidet väsyvät jo ensimmäisen tunnin jälkeen. Kolmas virhe on aluslevyjen ruuvien kiristäminen liian tiukalle tai löysälle; ruuvien pitää olla tiukalla mutta ei niin, että levy ei enää pääse mukautumaan laudan taipumiseen ajon aikana.
Kokenut myyjä katsoo ensin asiakkaan luonnollisen seisoma-asennon lattialla ilman lautaa, ja lähtee siitä säätämään kulmia – ei suoraan taulukosta. Tämä paljastaa nopeasti, onko asiakas luonnostaan enemmän ”duck” vai suoraan eteenpäin osoittava ajaja.
Aluslevyjen yhteensopivuus eri sidemerkkien kanssa
Step-on-siteet, kuten Burtonin Step On -mallisto, vaativat oman aluslevynsä, joka poikkeaa perinteisestä strap-in-siteen levystä. Näiden kahden välillä ei voi vaihdella samoja levyjä, joten jos vaihdat sidetyyppiä esimerkiksi step-on-malliin, tarkista aina laudan yhteensopivuus etukäteen artikkelista step-on-siteet ja perinteiset ratchet-siteet.
Nidecker ja osa muista merkeistä käyttävät niin sanottua 2×4-kiinnitystä, joka on yhteensopiva sekä 4×4- että Burton 3D -reikäkuvion kanssa erillisellä sovittimella. Ennen ostoa kannattaa aina tarkistaa sekä laudan valmistaja että sidevalmistaja, koska esimerkiksi vanhemmissa K2- tai Ride-laudoissa saattaa olla vain toinen kiinnitystyyppi käytössä.
Miten kulman ja stancen muutos näkyy ajossa
Pienikin muutos, kuten kolme astetta kummassakin jalassa, tuntuu heti ensimmäisillä laskuilla. Rinnepuistossa, esimerkiksi Talman tai Serenan pienemmillä rinteillä, kulmien hienosäätö kannattaa tehdä muutaman laskun välein, koska muutos huomaa nopeasti tasaisella alustalla.
Jos taas suunnitteilla on viikko Levillä tai Rukalla vaihtelevissa olosuhteissa, kannattaa kulmat ja stance säätää valmiiksi kotona ennen matkaa – hiihtokeskuksen huoltopisteellä tämä onnistuu harvoin yhtä rauhassa. Monet suomalaiset kilpalautailijat, kuten parkki- ja jibbauskulttuurista nousseet ajajat, säätävät kulmansa hyvin symmetrisiksi juuri switch-ajon takia, mikä on hyvä muistutus siitä, että Suomen vahva rail- ja parkkiosaaminen näkyy myös varusteiden säädöissä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein aluslevyjen asetuksia kannattaa muuttaa?
Uudelle laudalle kannattaa kokeilla perusasetuksia noin 5–10 laskukertaa ennen muutoksia, jotta ajotyyli ehtii sopeutua. Sen jälkeen pieniä, 3 asteen säätöjä kannattaa tehdä yksi kerrallaan, jotta huomaa mikä muutos vaikutti mihinkin.
Voiko saman laudan aluslevyt sopia kaikkiin siteisiin?
Ei aina. Reikäkuvio vaihtelee valmistajan mukaan, ja esimerkiksi Burtonin channel-kiinnitys tai step-on-siteet vaativat omat levynsä, jotka eivät sovi perinteiseen 4×4-kiinnitykseen ilman sovitinta.
Miksi takajalan kulma on usein negatiivinen?
Negatiivinen takajalan kulma, kuten -6 tai -9 astetta, helpottaa polven ja lonkan luonnollista asentoa duck-stancessa ja tekee sekä etu- että takaperin ajamisesta tasapainoisempaa, erityisesti freestyle- ja all-mountain-ajossa.
Yhteenveto
Aluslevyjen säätö on yksi niistä asioista, jotka vaikuttavat ajomukavuuteen enemmän kuin moni tulokas osaa arvata. Stance-leveys kannattaa mitoittaa oman pituuden ja ajotyylin mukaan, ja kulmat kannattaa hakea kokeilemalla pienin askelin sen sijaan, että kopioi valmiin taulukon suoraan.
Jos oma laite tuntuu väärältä pitkän päälle, kannattaa käydä läpi sekä siteiden kireys että aluslevyjen asento ennen kuin syyttää itse lautaa tai sidettä. Paikallinen lumilautailukauppa osaa usein säätää nämä asetukset paikan päällä, mikä kannattaa hyödyntää etenkin ennen ensimmäistä pidempää reissua rinteille.