Lumilautailijan aluskerrasto ratkaisee, tuntuuko kolmas hissinousu kuivalta ja lämpimältä vai kylmältä ja nihkeältä. Tässä artikkelissa vertaillaan aluskerrastoja merinovillasta ja tekokuidusta: miten ne eroavat lämmöltään, kosteuden siirrolta, hajulta ja kestävyydeltä, ja kumpi sopii parkkipäivään Talmassa tai pakkaspäivään Levillä.
Aluskerrasto saa usein vähiten huomiota, vaikka se on ainoa kerros, joka on koko päivän iholla kiinni. Kalliin kuoritakin hyöty jää vähäiseksi, jos sen alla on märkä puuvillapaita.
Miksi aluskerrasto on lumilautailussa erilainen kuin hiihdossa
Lumilautailussa kuormitus vaihtelee jyrkästi. Parkissa hyppyrille kävellään laudan kanssa ylös, rail-linjaa toistetaan kymmeniä kertoja, ja sitten istutaan tuolihississä 6-8 minuuttia tuulessa. Hikoilu ja jäähtyminen vuorottelevat koko päivän.
Maastohiihdossa liike on tasaisempaa, ja siksi hiihtokauppojen ohuet, nopeasti kuivuvat kerrastot eivät aina toimi rinteessä. Lumilautailija istuu myös paljon lumessa siteitä kiristäessään, joten alaselän ja pakaroiden kosteudenhallinta on tärkeämpää kuin monessa muussa lajissa.
Merinovilla aluskerrastona – lämpö kosteanakin
Merinovillan kuitu on ohutta, aluskerrastoissa tyypillisesti 17-19,5 mikronia, joten laadukas merino ei kutita kuten perinteinen villapaita. Kuitu sitoo itseensä kosteutta ja lämmittää osittain kostuneenakin. Siksi merino on hyvä valinta hissinousuihin, joissa hikinen selkä muuten jäähtyisi nopeasti.
Toinen iso etu on hajunsietokyky. Merinopaitaa voi käyttää 3-4 lautailupäivää peräkkäin hiihtolomaviikolla ilman, että mökin eteinen alkaa haista. Lapin reissulla, jossa pyykkikone on harvinaisuus, tällä on yllättävän paljon merkitystä.
Merinokerrastot luokitellaan kankaan painon mukaan:
– 150 g/m² – ohut, sopii keväthankiin ja kovaan kuormitukseen parkissa
– 200 g/m² – monikäyttöinen, toimii useimpina päivinä -5 ja -15 °C:n välillä
– 250 g/m² – paksu, tarkoitettu kovaan pakkaseen ja rauhalliseen rinnelaskuun
– Sekoitteet (esim. merino + nailon) – kestävämpiä ja nopeammin kuivuvia kuin 100 % merino
Hintataso on korkeampi kuin tekokuidulla. Laadukas merinopaita maksaa yleensä 70-130 € ja housut 60-110 €. Esimerkiksi Devold, Icebreaker ja Smartwool ovat tunnettuja merinovalmistajia, ja myös Burtonilla on omia merinomallejaan.
Tekokuituiset aluskerrastot – nopea kuivuminen ja kestävyys
Polyesteri ja polypropeeni eivät sido kosteutta itseensä, vaan siirtävät sen pois iholta seuraavaan kerrokseen. Ne kuivuvat selvästi merinoa nopeammin. Jos lautailija hikoilee voimakkaasti ja tuulettaa usein, tekokuitu voi toimia jopa paremmin kuin villa.
Klassinen esimerkki on Helly Hansenin Lifa-materiaali, joka on ollut skandinaavisten talviharrastajien perusvaruste vuosikymmeniä. Tekokuitu kestää myös kovaa käyttöä: kaatuminen raililla tai kitka selkäpanssarin alla ei kuluta polyesteriä samalla tavalla kuin ohutta merinoa.
Heikkous on haju. Tekokuituun tarttuvat bakteerit, ja paita pitää pestä käytännössä jokaisen päivän jälkeen. Hinnat ovat edullisempia: hyvän tekokuitupaidan saa 25-60 €:lla, mikä tekee siitä järkevän valinnan kasvavalle nuorelle.
Merino vai tekokuitu – kumpi sopii millekin lautailijalle
Kokenut lautailija katsoo ensin, millaisissa olosuhteissa suurin osa ajokaudesta kuluu. Etelän rinteillä, kuten Serenassa ja Messilässä, lämpötila on usein lähellä nollaa ja ilma kosteaa. Silloin lämpö ei ole ongelma vaan hiki, ja ohut tekokuitu tai 150-grammainen merino toimii parhaiten.
Pohjois-Suomessa tilanne on toinen. Ylläksellä tai Levillä tammikuussa -25 °C ja kaamosvalo tarkoittavat, että hissinousut ovat kylmiä. Tällöin 200-250-grammainen merino tuo selvästi lisää mukavuutta, ja sen haju-etu korostuu viikon reissulla.
Parkkiin keskittyvä jibbaaja, joka kävelee linjaa uudestaan ja uudestaan Tahkon tai Rukan rinnepuistossa, hyötyy usein yhdistelmästä: tekokuituinen tai sekoitepaita ylävartaloon ja merinohousut alle. Off-piste-laskija ja splitboardaaja taas suosivat lähes aina merinoa, koska nousussa hikoillaan ja huipulla seistään tuulessa.
Lisää kerrosten yhdistelystä löytyy oppaasta lumilautailuvaatteiden kerrospukeutuminen pakkaseen.
Myytti: paksumpi aluskerrasto on aina lämpimämpi
Yleinen ajatus on, että kovalla pakkasella pitää valita paksuin mahdollinen kerrasto. Todellisuudessa liian paksu aluskerros saa hikoilemaan jo ensimmäisellä laskulla, ja märkä kerros on kylmempi kuin ohut kuiva kerros.
Lämpö syntyy kerrosten välisestä ilmasta, ei pelkästä kankaan paksuudesta. Ohut 150-200-grammainen aluskerrasto, välikerroksena fleece ja päällä kuoritakki pitävät lämpimämpänä kuin yksi 300-grammainen paita kevyen takin alla. Poikkeus on rauhallinen rinnelaskija, joka ei juuri hikoile. Hänelle paksu merino voi olla juuri oikea ratkaisu.
Yleisimmät virheet aluskerraston valinnassa
Puuvilla iholla. College-paita tai tavallinen T-paita imee hien ja pysyy märkänä koko päivän. Tämä on aloittelijoiden yleisin syy palella, vaikka takki olisi kunnollinen.
Liian väljä koko. Aluskerraston pitää olla iholla kiinni, jotta se pystyy siirtämään kosteutta. Väljä paita päästää hien valumaan selkää pitkin ja rypistyy selkäpanssarin alla.
Huuhteluaine pesussa. Huuhteluaine tukkii sekä merinon että tekokuidun pinnan ja heikentää kosteuden siirtoa. Merino pestään villaohjelmalla 30-40 °C:ssa villapesuaineella, ja tekokuitu tavallisella pesuaineella ilman huuhteluainetta.
Kannattaa muistaa myös sukat. Merinoa tai tekokuitua sisältävä lumilautailusukka tekee monossa saman työn kuin kerrasto ylävartalolla, ja puuvillasukka on yhtä huono valinta kuin puuvillapaita. Monipuolisimman valikoiman kerrastoja löytää lumilautailu- ja ulkoiluliikkeiden kerrastot-osastoilta. Suksiin ja maastohiihtoon liittyvät varusteet kuuluvat laskettelu- ja hiihtokauppoihin, mutta itse kerrastot ovat lajien yhteistä aluetta.
UKK
Voiko merinovillaista aluskerrastoa käyttää useana päivänä peräkkäin?
Kyllä. Merino sietää hajua hyvin, ja 3-4 käyttöpäivää ilman pesua on tavallista. Paita kannattaa tuulettaa yöksi kuivassa paikassa, ei kuitenkaan suoraan saunan kiukaan päällä.
Onko tekokuitu huonompi vaihtoehto kuin merinovilla?
Ei ole. Tekokuitu kuivuu nopeammin, kestää kulutusta paremmin ja maksaa noin puolet vähemmän. Se sopii erityisesti paljon hikoilevalle parkkilautailijalle ja kasvavalle lapselle. Merino on parempi pitkillä reissuilla ja kovassa pakkasessa.
Minkä paksuinen aluskerrasto lumilautailuun kannattaa valita?
Useimmille sopii parhaiten 200 g/m²:n merino tai keskipaksu tekokuitu. Etelän plussakeleille ja kevääseen valitaan 150 g/m², ja Lapin tammikuun kovaan pakkaseen 250 g/m².
Yhteenveto
Merino lämmittää kosteanakin, ei haise ja sopii pitkiin Lapin reissuihin ja off-pisteen nousuihin. Tekokuitu kuivuu nopeammin, kestää kovaa käyttöä ja on edullisempi, joten se on vahva valinta parkkiin ja etelän kosteisiin keleihin.
Käytännön vinkki ensimmäiselle kaudelle: hanki yksi 200-grammainen merinopaita ja yksi tekokuituinen kerrasto. Kun ne on testattu sekä nollakelillä että kovalla pakkasella, on helppo päättää, mihin seuraavat 100 € kannattaa käyttää.